Tarkka-ampujakivääri M/33

Kun Suojeluskunnan kivääri muuttui m/28-30 malliseksi, Suojeluskuntain Yliesikunta päätti tehdä uuden tarkkuuskiväärin käyttäen kyseistä kiväärimallia. Niinpä Yliesikunnan taisteluvälineosasto tilasi 30.12.1932 Sakolta 25 kpl kiikaritähtäimen telineitä ja jalkoja ja lisäksi niiden sovittamisen m/28-30 kivääriin. Tilaus sisälsi 25 muunnettua kivääriä. Samalla Yliesikunta ilmoitti toimittavansa tarvittavat kiikarit Sakolle 30.3.1933 mennessä.

Sako alkoi modifioimaan kivääriä sellaiseksi, että siihen saatiin tähtäinjalat kiinnitettyä, mm. tukista jouduttiin poistamaan ppala ja lukkotappia pidennettiin ja taivutettiin alas. Myös itse kiikareihin tehtiin muutoksia. Niihin porattiin lukitusreikä, joka tuli kiikaritelineen siderenkaassa olevan estenastan kohdalle. Lisäksi sivuasteikkoon tuli nollakohdan molemmin puolin kuuden piirun jaotus jossa parilliset piiruvälit oli numeroitu. Lisäksi asteikkoon tuli ”vas” ja ”oik” merkinnät nuolineen. Etäisyysasteikkoon tuli merkinnät sadan metrin välein 1000:een metriin saakka ja jos tilaa oli niin lisäksi 1200 (metriä). Asteikkokehän keskellä oli okulaarilinssin säätövipu.
Lopuksi tähtäimen telineisiin lyötiin Sakon merkki ja Yliesikunnan antama kiikarikiväärin sarjanumero. Sama numero tuli myös itse kiväärin sarjanumeroksi. Sarjanumerot alkoivat 34842 päättyen 34866.
Sako toimitti ensimmäisen 25 kiväärin kenttäkoesarjan Suojeluskutain Yliesikunnalle joulukuussa 1933. Tällöin kivääri sai nimikkeen ”kiikarikivääri m/33”. Lisäksi mukana tuli kiikaritelineen säätöavain, nahkainen tähtäinkotelo, pahvinen ampumataulukko ja käyttöopaste ”Kiikarikivääri m/33, rakenne, käsittely ja hoito”.

Suurin osa 25 kiväärin erästä toimitettiin kuuteen eri suojeluskuntapiiriin, joista kukin sai kolme kivääriä. Kiväärit toimitettiin Etelä-Uusimaan, Pohjois-Hämeen, Viipurin, Pohjois-Karjalan, Eteläpohjanmaan ja Pohjolan suojeluskuntapiireihin. Noissa piireissä kivääreillä aloitettiin kenttäkokeet. Aikaa kokeiluihin annettiin vuoden 1934 joulukuuhun asti.
Koska lipasta ei voinut ladta normaalisti patruunasidettä käyttämällä, annettiin ohje, jonka mukaan lipas tulee täyttää ptruuna kerrallaan. Koekäytön aikana suunniteltiin erikoinen oikealle kaartuva patruunaside, mutta vain yksittäisiä kappaleita valmistettiin.
Kokeiden päätyttyä suojeluskuntapiirit raportoivat Yliesikunnalle ehdottaen samalla eräitä muutoksia kivääriin. Nämä  kokeilukiväärit jäivät sitten suojeluskuntapiireille vuoden 1937 loppuun asti. Talvella 1934-1935 raportteja alettiin tutkimaan.  Minkäänlaisia muutostoimenpiteitä ei aloitettu. Syynä tähän oli armeijan kiikarikiväärikokeilujen (kokeilut alkoivat kesällä 1936) tulosten odottaminen. Seuraavaksi syttyi Talvisota, eikä suurempaa sarjaa enää tilattu.

Kiikarikivääri m/33 oli käytössä tarkka-ampujilla molempien sotien ajan. Vain osa niistä oli jäljellä sotien päätyttyä, ja niistäkin suurin osa romutettiin huonon kunnon vuoksi 40-luvun loppupuolella.
Kivääri m/33 kuului vuodesta 1942 lähtien puolustusvoimien aseistukseen. Täällä kiväärin nimikkeenä oli ”kiikarikivääri m/91-28/30” (TJ 33). Myöhemmin koodilyhenne muuttui muotoon (1 233), jolla se esiintyi vielä vuonna 1959 aseluetteloissa. Myöhemmin vielä muutama jäljellä oleva kivääri luotteloitiin sekalaisiin tarkka-ampujakiväärien joukkoon. 1970 luvun lopulla viimeisetkin poistettiin käytöstä.

Kommentoi ensimmäisenä

Vain rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa kommentteja.
Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Powered by AkoComment Tweaked Special Edition v.1.4.6
AkoComment © Copyright 2004 by Arthur Konze - www.mamboportal.com
All right reserved