Moranne-Saulnier M.S 406 / 410 

Moranne-Saulnier M.S 406 suunnittelun lähtökohtana oli 1934 Ranskan ilmavoimien asettama tarve yksipaikkaisesta alatasohävittäjästä, jonka piti saavuttaa 450 km/h. Moranne-Saulnier tehtaalla työskennellyt suunnittelija G. Gautherienin johtama työryhmä sai prototyypin valmiiksi vuonna 1935 elokuussa. Prototyypin M.S. 405-01 lento-ominaisuudet todettiin hyväksi. Koneessa oli silloin moottorina Hispano-suiza 860 hv moottori. Ranskan ilmailuministeriö valitsi Morane-Saulnier M.S 406  sarjavalmistukseen, tosin tässä mallissa oli jo parannettu versio Hispano-Suiza moottorista mallimerkiltään 12Y 31. Aseistuksena tuotantomallissa oli 20mm tykki sekä 2 kappaletta 7,5mm konekivääriä. Ranskan ilmavoimat saivat ensimmäiset koneet käyttöönsä 1938 joulukuussa. Kone joutui tositoimiin toisen maailmansodan alussa, jolloin Ranskan ilmavoimilla oli käytössä 540 Morane-Saulnier M.S 406  konetta. Kone osoittautui alitehoiseksi aseistuksen suhteen. Tätä puolta ryhdyttiinkin kehittämään ja vaihdettiin rumpusyöttöinen konekivääri vyösyöttöiseen. Tämä malli sai nimekseen M.S 410.

Käyttö talvisodassa

Ranskan valtio lahjoitti 50 kappaletta M.S 406 joista vain 30 saatiin, johtuen varmaankin Ranskan ilmavoimien omasta tarpeesta Saksan hyökätessä Ranskaan. 30 konetta saapuivat laatikoissa Ruotsiin jossa ne koottiin ranskalaisten toimesta. Koneet saivat tunnukset M.S 301-330. LeR.2  Lentolaivue 28 8 (1.lentue kapt S-E Siren, 2.lentue ltn R-Turkki, 3.lentua kapt E. Jutila) oli perustettu sodanaikana. Tämän laivue oli tarkoitus varustaa M.S 406 koneilla ja koska konetyyppi oli uusi suomalaisille niin oli tärkeää saada sille suhteellisen rauhallinen tukikohta. Paikaksi valittiin Säkylä josta voitiin suorittaa myös torjuntalentoja Lounais-Suomen alueilla. Kaikki 30 konetta saatiin helmikuun aikana Säkylän tukikohtaan. Ensimmäisten saapuessa 4.2.40 ja viimeisten  29.2.40. Koneiden oltua Suomessa vasta toista päivää lentäjät joutuivat jo tositoimiin. Venäläiset pommittivat Turkua ja partio lähti torjumaan pommittajia, mutta eivät päässeet taistelu etäisyydelle. Vasta useiden turhien lentojen jälkeen Moranne lentäjät pääsivät taistelukosketuksiin 17.2.1940. Tuolloin saatiin ensimmäinen ilmavoittokin, ampuen alas venäläisen DB- 3 pommikoneen. Sotatilanteen kiristyessä siirrettiin 1.lentue lähemmäksi rintamaa, jossa ne osallistuivat myös lukuisiin maataistelutehtäviin, hyvin tuloksin. Talvisodan aikana Moranet saavuttivat 14 ilmavoittoa, menettäen 1 koneen (M.S 322).  Kone vaurioitui venäläisten ilmatorjunnassa Viipurinlahdella ja joutui tekemään pakkolaskun, jossa lentäjä kuoli sekä kone tuhoutui.

Välirauha

Saksan miehittäessä Ranskan jäi suuri määrä lentokoneita saksalaisten haltuun. Luftwaffenilla ei ollut käyttöä M.S. 406 koneille ja Saksa myöntyikin myymään 10 kappaletta näitä koneita Suomelle. Koneet saapuivat 18.12.1940-4.1.1941 välisenä aikana. Koneet saivat tunnukset M.S 601-610.

Käyttö jatkosodassa

Jatkosodan alussa vuoden 1941 puolella hankittiin lisää M.S 406 JA M.S 410 koneita 15 kappaletta tunnuksiltaan M.S 611-625. Uudemmassa 410 mallissa oli 4 konekivääriä kahden asemasta. Vuoden 1941 aikana Moraneilla lennettiin runsaasti ja saavutettiinkin 70 ilmavoittoa menettäen 9 konetta. M.S 406 mallissa ollut tykki osoittautui hyvin epävarmaksi vaikkakin toimiessaan se olikin hyvinkin tehokas vihollisia vastaan.
1942 morannet alkoivat olla kuluneita ja loppuun käytettyjä. Tarvittiin uusia hävittäjiä ja kun tieto tuli että Vichyn Ranska möisi näitä. Vaikka kyseessä oli saman tyypin kone oli näillä lennetty huomattavasti vähempi kuin Suomen vastaavilla. Kaupat tehtiin 30 parhaimmassa kunnossa olevasta koneesta. Nämä saivat tunnukset  M.S 626-655.  Tämän jälkeen hommattiin vielä kaksi morannea saksalaisten sotasaalisvarikolta. Nämä jäivät viimeiseksi jotka Suomi osti. Kaiken kaikkiaan Suomi osti tai sai  87 Moranea.  Vaikka Suomen ilmavoimat olivat havainneet, että Moranne oli jäämässä pahasti alakynteen. Oli nämä hävittäjät hankittava, koska ei ollut juurikaan  muita maita jotka möisivät koneita. Moranne pärjäsi kuitenkin kohtuullisen hyvin kaartotaistelussa vaikka jäikin auttamattomasti jälkeen nopeudessa ja nousukyvyssä. Koska Suomella oli suhteellisen paljon näitä hävittäjiä, eli idea miten saada Moranesta parempi kone. Moranen suurimpia ongelma kohtia oli heikkotehoinen aseistus sekä tarvittaisiin parempi moottori. Suomella oli venäläisiltä saatuna sotasaaliina Klimov M-105P moottori. Tämä soveltui erinomaisesti koneeseen, koska kyseinen  moottori oli kehitetty Hispano-Suiza moottorista Venäjällä. Kyseistä moottorista saatiin tehoja huomattavasti enemmän eli 1100 HV. Kyseisen koneen prototyypin tilaus tehtiin valtion lentokonetehtaalle 22.10.1942.  Prototyyppi valmistui  4.2.1943 jolloin koelennon aikana havaittiin parantuneet lento-ominaisuudet.  Nopeus oli noussut 435 km/h  525 km/h ja nousunopus oli parantunut 25 metriin sekunnissa, aikaisemman arvon ollessa  18 m/s.  Kone sai uuden tunnuksen MSv ja lempinimekseen Mörkö-Morane.  Kirjain v tulee sanasta venäläinen. Vaikka kone osoittautui hyväksi  niin jäähdytysongelmat  viivästyttivät koneen valmistumista. Itse asiassa vain kolme Morannea ehti valmistua ennen jatkosodan loppumista. Näillä saavutettiin 3 ilmavoittoa ja menetettiin yksi Mörkö-Morane. Jatkosodan aikana kaiken kaikkiaan moraneilla saavutettiin 121 ilmavoittoa joista 104 ilmavoittoa lentolaivue 28:ssa ja seitsemäntoista ilmavoittoa lentolaivue 14:sta. Koneita tuhoutui vihollisten toimesta 30:tä ja erilaisissa onnettomuuksissa 19 kappaletta.

Lapin Sota

Lapin sodan aikana Lentolaivue 14 oli varustettu MSv ja MS koneilla joilla suoritettiin 52 suojaus ja tiedustelulentoa.

Sotien jälkeen

Sotien jälkeen kaikki  vuonna 1945 loppupuolella kaikki  MS tyypin koneet oli saatu modattua Mörkö-Moranneiksi.  5 konetta tuhoutui erilaisissa onnettomuuksissa. Kone tyypin viimeinen lento suoritettiin 11.9.1948. Jonka jälkeen ne varastoitiin ja viimeisetkin poistettiin vuonna 1952.

Trivial tietoa

• Koneita valmistettiin 1098 kappaletta joista prototyyppejä 2kpl, 15kpl  M.S 405 tyypin koneita ( Hispano-Suiza 12 Y grs moottori) Loput koneista M.S 406 ja M.S 410 mallia.
• Suomen ensimmäinen ilmavoitto  saavutettiin 17.2.1940 Neuvostoliittolaista DB-3 pommikonetta vastaan Uudenkaupungin eteläpuolella.
• M.S 406 lempinimet Murjaani, Moraali ja Riippuvatsa.
• M.S 410 lempinimet Mörkö-Morane ja SilakkaMorane
• LaGG-Morane  nimitystä käytetään muualla maailmassa Mörkö-Moranesta. Nimitys johtuu venäläisetä LaGG-3 hävittäjästä, jossa saatiin Moranen moottori.
• Morannea valmistettiin myös Sveitsissä lisenssillä. Tyyppimerkinnältään nämä olivat D-3800 ja D-3801
• Moranne oli käytössä Ranskan, Suomen, Saksan, Kroatian, Sveitsin, Turkin ja Italian ilmavoimilla.
• Eniten ilmavoittoja Moranella saavutti vääp U. Lehtovaara lentolaivue 28:sta kaiken kaikkiaan 15 kpl joista 14 jatkosodassa ja yksi talvisodan aikana.
  

Kommentoi ensimmäisenä

Vain rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa kommentteja.
Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Powered by AkoComment Tweaked Special Edition v.1.4.6
AkoComment © Copyright 2004 by Arthur Konze - www.mamboportal.com
All right reserved