Talvisodan 1. päivä

Suomen hallitus kokoontuu istuntoon, jossa käsitellään kahta asiaa: Suomen julistamista sotatilaan (jonka presidentti Kallio julistaa) ja sotamarsalkka C. G. Mannerheimin nimittämistä puolustusvoimien ylipäälliköksi. Mannerheim ottaa nimityksen vastaan (17.10 presidentti määrää Mannerheimin puolustusvoimien komentajaksi, mutta hän ottaa nimityksen vastaan 30.11.1939).

NL:n ilmavoimat suorittavat useita ilmahyökkäyksiä 16 suomalaiselle paikkakunnalle, mm. Hankoon, Lahteen, Viipuriin kaksi kertaa ja Helsinkiin kaksi kertaa. Aamun pommituksissa Viipuri koki pahimmat tappiot ja vahingot. Helsingissä iltapäivällä  pilviverhon suojissa pääsee 9 pommikonetta yllättämään ja hälytystä ei keritä antaa. Tuossa pommituksessa kuolee 91 ihmistä ja liki 200 loukkaantuu. Kaiken kaikkiaan sodan ensimmäisenä päivänä Neuvostoliittolaiset tekevät siviilikohteisiin 140 pommituslentoa. Pommitusten seurauksena kuolee 110 henkilöä  ja loukkaantuu 250. Aineellisina vahinkoina on 22:n rakennuksien tuhoutuminen.

Presidentti armahtaa alle kuuden kuukauden saaneita vankeja sekä sakon muuntorangaistuksen saaneita vankeja. Tällä toimenpiteellä saadaan vakinaisia vanginvartijoita kutsuttua asevoimien palvelukseen.

Lehtiotsikoita päivän tapahtumista

• Joukkojemme mieliala rohkea ja innostunut. (lue lisää )

Yleiskatsaus päivän sotatoimiin
 

NL aloittaa tykistökeskityksen Karjalan Kannaksella kello 06.50 ja rajoitetummin muilla itärajan painopistealueilla n. klo 07.00. Keskitys Kannaksella ulottuu Laatokalta Suomenlahdelle. Venäläisjoukot ylittävät rajan Kannaksella klo 07.00. Klo 07.30 mennessä he olivat ylittäneet rajan koko pituudeltaan. Kannaksella hyökkäävien joukkojen vahvuus on 120.000 miestä, joiden käytössä on n. 900 tykkiä ja kranaatinheitintä ja n. 1400 panssarivaunua. Suojajoukot (vahvuus n. 21.500 miestä, 71 tykkiä ja 29 panssarintorjuntatykkiä) aloittavat viivytystaistelut Kannaksella ja muut joukot Laatokasta Petsamoon. Neuvostoliiton joukot valtaavat miehittämättömän Seiskarin saaren Suomenlahdella.

• II AK (Läntinen Kannas)

NL:n 70.D. murtautuu Kellomäessä JP 1:n linjojen läpi Uudenkirkon ryhmän alueella. JP 1 vetäytyy Terijoki-Luhtuan linjalle. Muolaan ryhmän alueella yksi JP 3:n komppania taistelee Joutselässä pitäen asemansa iltaan asti, josta se vetäytyy Lintulan viivytyslinjalle.

Korpikylän-Vehmaisten alueella NL:n 43.D. hyökkää murtaen 5.RajaK:n linjat. Hyökkäys suuntautuu kohti Siiranmäkeä ja Lipolan ja Muolaan ryhmien saumaa uhaten Muolaan ryhmään kuuluvan Er.P.4:n selustaa. Uhan seurauksena Er.P.4 vetäytyy Siiranmäen-Metsäkylän viivytyslinjalle.
5.RajaK. vetäytyy viivytyslinjalle Pulkkisiin.. Tämän seurauksena viholliselle avautuu tie Muolaan ryhmän selustaan, mutta hyökkäys keskeytyy yön tultua. Tässä vaiheessa 11.DE alistaa I/JR 32:n ja Kev.Os.11 Muolaan ryhmän komentajalle.

• III AK (Itäinen Kannas)

Metsäpirtin osaston suunnassa 9.RajaK. joutuu jättämään asemansa, kun se on vaarassa joutua saarroksiin.  Komentaja kapteeni R. Inkisen on vedettävä iltaan mennessä kaikki joukkonsa (8.RajaK) III/JR 28:n miehittämälle Umpilammen linjalle. Täten viholliselle avautui tie Raajun kautta Raudun ryhmän sivustaan, mitä se ei kuitenkaan hyödyntänyt.

Muualla Raudun ryhmän alueella vihollinen sai kosketuksen ensimmäiseen viivytyslinjaan vasta illalla. Kovimmat taistelut käytiin Palkealassa, missä Er.P.6 torjuu panssarivaunujen tukeman läpimurtoyrityksen.

• IV AK

Klo 07.00 NL:n 168.D. ylittää rajan Laatokan rantavyöhykettä pitkin. Joukot etenevät useiden teiden suunnissa Salmin kirkonkylää kohti. Divisioonaa vastaan asettuu viivytystaisteluun Er.P.8 . NL:n 168.D. etenee viivytyksestä huolimatta n. 10 km ennen pysähtymistään yöksi.

Käsnäselän suunnassa NL:n tykistö aloittaa tulituksen klo 06.45, jonka jälkeen 18.D. ylittää rajan. Divisioonan pohjoispuolella etenee 56.Er.Tied.P., jonka tehtävänä luultavasti oli tiedustelu Käsnäselän-Loimolan tien varrella. Divisioonaa viivyttämässä on Kotajärven lohkon joukot, joita komensi eversti P. Auti. Viivytyksestä vastasi linjalla Käsnäselkä-Pensaanjoki Er.P.9 ja Pensaanjoelta alkaen JR 39 (ilman Lavajärvelle sijoitettua II/JR 39),kaksipatterinen III/KTR 13, I/KTR 13 ja 2.Er.Pion.K.   NL:n joukot etenevät Käsnäselän länsipuolelle Pensaanjoelle.

Suojärven alueella rajan ylittävät 139.D ja 56.D joka katkaisi heti suomalaisten yhteydet Hyrsylän mutkaan vallattuaan Hautavaaran lossin. Lisäksi vähintään pataljoonan vahvuiset joukot suuntaavat kohti Suvilahtea idän (Ison Pyhäjärven pohjoispuolta) ja etelän (Myllyjärven) kautta. Heitä vastassa on Taisteluosasto Teittinen, johon kuuluvat E/JR 34, II/JR 34 III/JR34, I/JR 36 ja KTR 12. Tst.Os. Teittisen pohjoispuolella on Osasto Räsänen, johon kuuluvat Er.P.10, 9./KTR 13, Er.P.112 ja 8./JR 37.
Myllyjärveltä Artahuuhdan suuntaan etenevää joukko-osastoa vastaan asettui 5./JR 34. Tämä yksikkö hidastaa hyökkääjiä sallien sen edetä vain 5 km.
56.D:n pääjoukot, jotka etenevät Hyrsylästä kohti Suvilahtea saavuttavat illalla II/JR 34:n tukikohdat Verkkolammella.
Suojärven pohjoispuolitse hyökkäävä 139.D. etenee kolmea tietä pitkin. Heitä vastassa olleet Er.P.10 ja pohjoispuolella oleva 8./JR 37 (toimi suoraan IV AK:n komennossa) joutuvat taistellen vetäytymään Suojärven pohjoispään tasalle. 30.11 – 1.12 välisenä yönä Osasto Räsänen irroittaa joukkonsa Jehkilästä.

Er.P:n 11 ryhmitys marraskuun lopussa on: 1.K. rajavartiointitehtävissä linjalla Hullari-Megvi-Salmijärvi. 2.K. On Kuolismaassa ja Särkkälammella (1 joukkue). 3.K. on asemissa Näätäsuolla. Lisäksi mukana on ”vapaaehtoisosasto Julkunen”, joka on kahden joukkueen vahvuinen.

NL aloittaa tykistötulituksen klo 08.00 ja 155.D ylittää rajan klo 08.30 suuntanaan Ilomantsi. Megrissä oleva joukkue joutuu vetäytymään Liusvaaraan päin. Iljanvaaraan sijoitetut 2 suomalaisten ryhmää saavat kosketuksen klo 09.00. Suomalaiset vetäytyvät kahakan jälkeen Vuottojärvien suuntaan. Pohjoissiivellä Verkkolammella ollut partio vetäytyy iltaan mennessä Hullariin. Hattuvaarassa ei toimintaa.

• Pohjoiskarjalan Ryhmä

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Lieksasta ja Kuhmosta samaan aikaan liikkeelle lähtevien joukkojen tulisi vallata Repola, jonka jälkeen ryhmän tulisi jatkaa hyökkäystä syvemmälle Karjalaan. Kuitenkin kaikki marraskuun loppuun mennessä tehdyt valmistelut ovat puolustuksellisia.

NL:n JR 529 (ilman III P.) ylittää rajan Kivivaarassa klo 07.00. Suojaten tienvarren asukkaiden pakoa Kivivaaran vartio vetäytyy iltaan mennessä Näkäisen asemiin. P-KRE siirtää täydennyspataljoonan 1.K:lla vahvistetun Er.P. 13 (-1.K) Näkäiseen puolustusasemiin. Er.P.12 siirtyy autokuljetuksena Nurmijärvelle.

Klo 06.30 patterilla vahvistettu III/JR 529 hyökkää Inarin vartioon, mikä suojaa asukkaiden evakuointia ja vetäytyy tämän jälkeen Palkinjärvelle, missä on jo 1./Er.P.13 asemissa.

Klo 09.45 neuvostojoukot ylittävät rajan Laamasenvaarassa mikä sijaitsee Kuusijärveltä koilliseen (Kuhmosta kaakkoon), joka kuuluu Er.P.14 puolustusalueeseen. JR 118:n ensimmäiset osat, joita rajavartijat viivyttävät, saavuttavat illalla Riihivaaran. Er.P. 14 siirtyy Saunajärvelle.

• Suomussalmen seutu

Suomussalmen alueella saatiin ensimmäinen tieto rajan ylityksestä Juntusrannan suunnalta Korttimosta aamupäivällä. Juntusrannalla sijaitseva vänrikki M. Elon johtama joukkueen vahvuinen rajavartio-osasto vetäytyy iltapäivällä Kokkojärven länsirannalle ja yöllä Keträän.

• Raatteen seutu

Raatteessa JR 759 ylittää rajan klo 08.30. Paikalla oleva vartio on hälytysvalmiudessa. Syntyy n. 30 minuutin kestänyt tulitaistelu, jonka aikana suurin osa tien varren asukkaista ehtii paeta. Vartio vetäytyy Myllypurolle, minne saapuu myös joukkue Likoharjusta, jonne on sijoitettu Er.P. 15:sta yksi komppania.Myöhemmin iltapäivällä joukkojen on vetäydyttävä Myllypurolta, kun NL:n joukkojen kärkiyksikkö pyrki saartamaan joukot. Samanaikaisesti annettiin Viiangissa ja Kuivajärvellä oleville vartioille viivytystehtävät ja käskyt siviilien evakuoinnista.

• Kuusamon seutu
  

• Sallan seutu
  

Sallan kirkolle sijoitettu vahvennettu Er.P. 17 tehtävänä on lyödä Sallaa kohti etenevät vihollisyksiköt. ja Lisäksi tuli myös lähettää sissiosasto Muurmannin radalle ja kerätä tiedustelutietoja samalta alueelta.

Sodan alkaessa yksi Er.P.17 komppania sijoitetaan Kelsinkäiseen ja kaksi muuta Kairalan-Mikkolanniemen alueelle. Er.P. on  lisäksi miehittänyt rajavartioasemat Siemingissä, Vuorikylässä, Kurtilla, Korjassa ja Martilla. Lisäksi Vuorikyläntien varteen oli ryhmittynyt Erillinen Komppania Kojonen.

NL:n 122.D:n kärkipataljoona ylittää rajan aamulla saavuttaen Alakurtin ennen pimeän tuloa huolimatta suomalaisten rajavartioiden viivytysyrityksistä. Pimeyden tultua eteneminen pysähtyy.

Petsamossa kapteeni V. Salmelon joukot on ryhmitetty seuraavasti: 10.Er.K. on Parkkinassa ja 5.Er.Ptri (2 kpl 87 mm:n kenttäkanuunaa vuodelta 1895) Liinahamarissa. Lisäksi Kenttävartio 2 on asettanut vartiot Kuosmejärvelle, Leijärvelle ja Lusikkajärvelle. Kenttävartio 1 on asettanut vartiot 100 km leveälle alueelle Lusikkajärveltä Korvatunturille. Merivartiot on sijoitettu Nurmensättiin, Maattivuonoon, Pummankiin ja Vaitolahteen. Vartioalus Turja, apualus Syväri ja vartiotehtäviin otetut kalastusalukset  ovat merellä.

NL:n 104.D. ylittää rajan 30.11. klo 07.00. Kalastajasaarennon vartiopuolustajat joutuvat tulitaisteluun JR317:n kanssa, jonka jälkeen puolustajat jättävät asemat vesitse. Petsamonvuonon edustalle saapuu kaksi NL:n sota-alusta jotka alkavat tulittaa rannikkoa.

Iltapäivällä kapteeni Salmelo saa tiedon JR 242:n (NL) ja JR 95:n (NL) etenemisestä kohti Kaakkuria ja Yläluostaria. Luullessaan selustan olevan uhattuna Salmelo käskee tuhoamaan satamalaitteet ja alukset. Lisäksi hän määrää Petsamonvuonon kylät poltettavaksi. Lopuksi hän käskee joukkojensa irtautua taaempiin asemiin Naamaoaiville. Tuhoamistyö onnistuu vain puoliksi, mutta siviilit saadaan suurimmaksi osaksi evakuoitua. NL:n joukot etenevät kuitenkin odotettua hitaammin. Tämä saa Salmelon epäilemään että neuvostojoukot olivat pysähtyneet ja tuhoamiskäsky on annettu hätiköiden. Järkyttyneenä Salmelo ampuu itsensä. Tämän jälkeen Petsamon joukkojen komentajaksi tulee kapteeni A. Pennanen.